Kiinteistöveron määrä ja muutokset

Kiinteistövero on lähes jokaiselle kiinteistön omistajalle kuuluva vero. Kiinteistöveroon on viime vuosina tullut muutoksia, joiden seurauksena kiinteistövero nousee monen kiinteistön kohdalla. Tässä artikkelissa käymme läpi, miten kiinteistövero määritetään jatkossa ja mitä siitä on hyvä tietää.

LAINAHAKEMUS
Lainan hakeminen on maksutonta eikä se sido sinua mihinkään.

Lainasumma

Laina-aika

Kuukausierä n.*

€/ kk

Sähköpostiosoite

Puhelinnumero

Haluan vastaanottaa tarjouksia ja tietoa rahalaitos.fi:n sekä yhteistyökumppaniemme palveluista ja eduista sähköpostilla ja tekstiviestillä.

Hyväksyn käyttäjäehdot ja vahvistan lukeneeni tietosuojakäytännöt.

Mikä on kiinteistövero ja keitä se koskee?

Kiinteistövero on joka vuosi maksettava vero, joka perustuu kiinteistön omistukseen. Kiinteistöveron saaja on oma kuntasi. Se koskee sekä rakennuksia että maata. Maa- ja metsätalousmaat sekä vesialueet eivät kuitenkaan kuulu kiinteistöveron piiriin, mutta maatilojen rakennukset sen sijaan kuuluvat.

Jos kiinteistöä on käytetty tulonhankkimisessa, on kiinteistövero siltä osin tuloverotuksessa vähennyskelpoinen. Kiinteistöverosta huolehtiminen on kiinteistön omistajan vastuulla.

Kiinteistöveron määräytyminen

Kiinteistöverotus perustuu kiinteistön verotusarvoon. Kullekin kiinteistölle lasketaan sen verotusarvo laskemalla ensin verotusarvo erikseen maapohjalle ja rakennuksille. Tämän jälkeen koko kiinteistön verotusarvo saadaan laskemalla yhteen nämä arvot.

Kiinteistöveron määräytymisestä päättää kukin kunta vuosittain laissa määritetyn vaihteluvälin puitteissa. Veron määrä on tietty prosenttiosuus kiinteistön verotusarvosta.

Kiinteistöveron määräytyminen kuntatasolla perustuu seuraaviin laissa määrättyihin raja-arvoihin:

Yleinen kiinteistöveroprosentti: 0,93–2,00
Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti: 0,41–1,00
Muiden asuinrakennusten veroprosentti: 0,93–2,00
Voimalaitosten kiinteistöveroprosentti maksimissaan: 3,10
Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti: 2,00–6,00
Pääkaupunkiseutuun sisältyvässä 14 kunnassa rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti on määritettävä minimissään 3,00 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin yleinen kiinteistöveroprosentti. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti voi kuitenkin olla maksimissaan 6,00 prosenttia.
Jonkin yhteisön omistaman yleishyödyllisen rakennuksen ja maapohjan kiinteistöveroprosentti on mahdollista kunnanvaltuuston päätöksellä määrittää normaalia sitä koskevaa kiinteistöveroa matalammaksi, mikäli kiinteistöllä sijaitseva rakennus on pääasiassa yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä. Tällöin kiinteistöveroprosentti voi olla myös 0,00.

Kiinteistöveron muutokset ja korotukset

Vuoden 2024 alussa voimaan tullut kiinteistöverouudistus eriytti maapohjan yleisen kiinteistöveroprosentin omaksi verolajikseen ja nosti sen vaihteluvälin alarajan 0,93 prosentista 1,30 prosenttiin. Maapohjan yleinen kiinteistöveroprosentti on vuodesta 2024 alkaen pitänyt määrätä välillä 1,30–2,00 %, ja sama vaihteluväli on voimassa myös verovuosina 2025 ja 2026.

Uudistus johti vuonna 2024 merkittäviin korotuksiin niiden kuntien kiinteistöveroihin, joissa maapohjan veroprosentti oli aiemmin lähellä vanhaa alarajaa. Vuonna 2025 kasvu tasaantui: kiinteistöveroa pantiin maksuun yhteensä 2 418 miljoonaa euroa, mikä oli vain noin 0,7 % enemmän kuin edellisvuonna.

Kiinteistöveron kiristyminen näkyy myös omistajan ilmoitusvastuussa. Kiinteistön omistajan tai omistajan veroisen haltijan on annettava tiedot kiinteistöistään Verohallinnolle, vaikka kiinteistöverotuspäätöstä tai alustavaa selvitystä ei olisi tullut lainkaan. Tämä koskee myös uusia ja pieniä, alle 30 neliömetrin rakennuksia, joista kunta ei enää automaattisesti välitä tietoja verottajalle.

Kiinteistöveroselvitys ja/tai -päätös tulee OmaVeroon keväällä, ja kiinteistönomistajan on tarkistettava sieltä mm. maa-alueiden, rakennusten, maa-aineksen ottoalueiden sekä uusien pienehköjen rakennusten tiedot. Mahdolliset virheet ja puutteet vuoden 2025 aikana tapahtuneista muutoksista on korjattava kiinteistöveroilmoituksella viimeistään 14.4.2026, riippumatta siitä, onko verottaja erikseen pyytänyt lisätietoja

Katso myös: Lainalaskuri

Kiinteistöveron nousu

Vaikka vakituisten asuinrakennusten ja vapaa-ajan rakennusten kiinteistöveroprosenttien vaihteluväli pysyi samana kiinteistöverolain muuttuessa, nostavat useat kunnat muutoksen myötä myös näiden verojen osuutta. Tämä johtuu siitä, että aikaisemmin rakennusten tonteista maksettava kiinteistövero on pohjautunut yleiseen kiinteistöveroprosenttiin. Maapohjan veroprosentin alarajan nostaminen näkyy useissa kunnissa myös rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveron korotuksena.

Kiinteistöveron nousu vaikuttaa näkyvimmin pääkaupunkiseudun sekä kehitysalueen kuntiin, koska näissä sijainneissa on yleisesti muuta maata korkeammat verotusarvot, jolloin maksettavaa veroa kertyy enemmän.

Lue lisää aiheesta: Veroilmoitus

Kiinteistöverosta vapaat rakennukset

Kiinteistöverotus pitää sisällään myös poikkeuksia. Näihin kuuluvat sellaiset rakennukset ja maa-alueet, joista ei tarvitse maksaa kiinteistöveroa joko ollenkaan tai vain osittain.

Kiinteistöverosta vapaat rakennukset ja maa-alueet pitävät sisällään maatilat, metsät ja maatalousmaat, kauppapuutarhat ja muut maatilatalouden maan käsittelyalueet. Kiinteistöverosta vapaita alueita ovat myös yleiset alueet, joihin kuuluu muun muassa yleiset tiet, kadut ja torit. Myös luonnonsuojelualueet ovat kiinteistöverotuksessa verovapaita.

Kiinteistöveron vähennys verotuksessa

Niissä tapauksissa, missä kiinteistöä käytetään elinkeinotoiminnassa, maa- ja metsätaloudessa tai muussa tulonhankinnassa, on kiinteistövero vähennyskelpoinen. Jos kiinteistö on vain osittain käytössä tulonhankinnassa, voidaan kiinteistöverosta katsoa vähennyskelpoiseksi kyseistä osuutta vastaava määrä.

Lue aiheesta: Vuokravakuuslaina

Miten päästä eroon turhasta kiinteistöveron maksamisesta?

Joissain tapauksissa kiinteistöveron maksamisen voi tuntua turhalta, jos kiinteistö on erittäin huonossa kunnossa eikä se ole käytössä. Purkukuntoisen talon kiinteistövero voi olla tällainen tapaus.

Purkukuntoisen talon kiinteistövero määräytyy edelleen kiinteistön verotusarvon perusteella. Jos tällaisen asumattoman talon kiinteistövero on tässä kohtaa ikävä rasite, kannattaa harkita talon purkamista kokonaan. Purkamalla koko rakennuksen se poistuu rakennusrekisteristä, jolloin siitä ei myöskään vaadita enää kiinteistöveroa.

Todella huonokuntoisen asumattoman talon kiinteistöverosta voi saada vapautuksen joko valokuvan tai kiinteistövälittäjän lausunnon perusteella.

Huomioi kiinteistöveron korotus kiinteistöä remontoidessa

Kiinteistöveron määräytyminen perustuu aina kiinteistön nykyiseen arvoon, minkä takia on hyvä muistaa, että remontit ja lisärakennukset, kuten saunarakennus tai katettu terassi voivat nostaa kiinteistöveroa.

Se, nostaako yksittäinen kiinteistölle rakennettu lisäosa, kuten katettu terassi, kiinteistöveroa, riippuu siitä, katsotaanko lisärakentamisen nostaneen kiinteistön kokonaisarvoa huomattavasti. Tavallinen kiinteistön kunnossapito ei vaikuta kiinteistöveroon, joten voit huoletta pitää hyvää huolta kiinteistöstäsi ja suorittaa tarvittavia kunnossapitotoimia. Jos suunnittelet suurempaa remonttia kiinteistöllesi, jonka seurauksena kiinteistön arvo kasvaa, varaudu kuitenkin myös kiinteistöveron nousuun.

Usein kysytyt kysymykset

Mistä kiinteistövero koostuu?

Kiinteistövero koostuu sekä maapohjan että rakennusten arvosta. Näillä lasketaan ensin arvot erikseen ja lopuksi niiden summa kertoo kiinteistön verotusarvon. Tämän perusteella kiinteistöveroa maksetaan kunnan kiinteistöveroprosentin mukaan.

Paljonko on kiinteistövero?

Kiinteistöveron suuruus riippuu kiinteistön verotusarvosta sekä kunnan määrittämästä kiinteistoveroprosentista. Erilaisilla kiinteistöillä on myös määritelty erisuuruisia kiinteistoveroprosentteja.

Riku Laine

Updated: 2026-06-12

Riku työskentelee Rahalaitoksen SEO-asiantuntijana ja talouskirjoittajana. Hän on erikoistunut pankki- ja rahoitusalan sisältöihin ja on kirjoittanut aiheista vuodesta 2018 lähtien. Yhdessä sisällöntuotantotiimimme kanssa hän auttaa kävijöitämme tekemään perusteltuja ja harkittuja talouspäätöksiä.