Palkankorotus vuonna 2026
Yleinen palkankorotus tarkoittaa eri aloilla eri asioita, koska jokaisessa työehtosopimuksessa (TES) sovitaan omat palkkaehdot ja korotusprosentit. Vuonna 2026 käytännön linja on se, että useimpien suurten alojen sopimukset on jo tehty vuosille 2025–2027, ja palkkoja korotetaan tyypillisesti yhteensä noin 7–8 % koko sopimuskauden aikana.
Jos työnantajasi kuuluu työehtosopimukseen, palkankorotuksesi 2026 määräytyy TES:n mukaan (yleiskorotus + mahdollinen työnantajan jakama erä). Jos yritys ei kuulu mihinkään työehtosopimukseen eikä noudateta yleissitovaa sopimusta, lakisääteistä yleistä palkankorotusta ei ole, vaan korotukset ovat työnantajan ja työntekijän välinen asia.
Palkankorotuksista neuvottelevat yleensä kunkin alan ammattiliitot ja työnantajaliitot. Korotusten tasoon vaikuttavat ennen kaikkea inflaatio, tuottavuus ja koko talouden tilanne, eli käytännössä se, kuinka paljon palkansaajien ostovoima on heikentynyt ja mitä yritykset katsovat pystyvänsä maksamaan.
Palkkaneuvottelu palkankorotuksen pohjana
Jos et halua jättää palkan kehittymistä vain TES-korotusten varaan, oma palkkaneuvottelu on tärkein työkalu. Realistinen kertakorotus henkilökohtaisessa palkassa on usein luokkaa 5–15 %, riippuen:
- miten tehtäväsi ja vastuusi ovat kasvaneet
- miten suoriudut verrattuna tavoitteisiin ja kollegoihin
- missä tasossa palkkasi on alan ja alueen mediaaniin nähden
Palkkaneuvotteluun kannattaa valmistautua:
- listaa uudet vastuut, osaaminen ja saavutukset (esim. liikevaihto, säästö, projektit)
- selvitä alan palkkataso luotettavista lähteistä (palkkavertailut, liiton suositukset)
- mieti etukäteen selkeä tavoite (esim. siirtyminen tietylle palkkatasolle, ei vain “jotain korotusta”)
Palkka on hyvä tarkistaa vuosittain, jotta se vastaa työtäsi ja kokemustasi. Harvemmin työnantaja ottaa palkankorotusta itse puheeksi, joten oma aktiivisuus asiassa on tärkeää. Ota asia esille oman esihenkilösi kanssa, jotta voitte keskustella palkankorotuksesta ja perusteluista sille.
Milloin ensimmäinen palkankorotus on ajankohtainen?
Sille, milloin ensimmäinen palkankorotus tulisi tapahtua, ei ole mitään tarkkaa sääntöä. Yleisesti ottaen palkankorotusta kannattaa pyytää silloin, kun omat työtehtävät tai vastuut muuttuvat selkeästi. Jos työtehtäviesi määrä on kasvanut tai olet kerryttänyt paljon kokemusta, jonka ansiosta työt sujuvat nopeammin, voi palkankorotus olla paikallaan.
Palkankorotuksen perustelut kannattaa olla hyvin mietitty, koska mitä vakuuttavampi olet, sitä todennäköisemmin työnantajasi suostuu pyytämääsi palkankorotukseen. Mikäli pyytämäsi palkankorotus ei mene läpi, ei siitä kannata lannistua liikaa. Sen sijaan voit pyytää esihenkilöltäsi selkeät tavoitteet, jotka vaaditaan palkankorotuksen saamiseksi. Tällöin voit keskittyä saavuttamaan nämä tavoitteet, jonka seurauksena palkkasi tulee nousemaan.
Hyvänä sääntöjä kannattaa pitää, että oma palkka tulisi tarkistaa vuosittain. Jos kuulut työehtosopimukseen, voi yleinen palkankorotus tulla sinulle automaattisesti. Mikäli näin ei ole, kannattaa vuosittain tarkistaa, vastaako oma palkka nykyistä työtehtävää ja vastuita.
Paljonko palkankorotuksesta jää käteen?
Se, paljonko palkankorotuksesta jää käteen verojen jälkeen, riippuu siitä, kuinka paljon tienaat ja mikä on veroprosenttisi. Suomessa on progressiivinen verotus, mikä tarkoittaa, että veroprosentti kasvaa tulojen kasvaessa. Palkankorotuksen yhteydessä tämä näkyy siten, että mediaanipalkkaa tienaavalla jää 100 euron palkankorotuksesta käteen vain noin 50 €.
Mitä korkeampi palkka on, sitä vähemmän työntekijä itse hyötyy palkankorotuksestaan. Esimerkiksi 4 700 euroa tienaavalle jää 100 euron palkankorotuksesta käteen vain 37 €. Samaan aikaan tämä 100 € palkankorotus maksaa työnantajalle noin 120 €.
Koska palkankorotuksesta työntekijälle tilitettävä summa on niin pieni, voi motivaatio korkeampaan palkkaan ja vaativampaan työhön olla huonompi. Tulojen mukana kasvava verotusaste tekee lisätyön tekemisestä vähemmän huokuttelevampaa työntekijälle, minkä seurauksena halu tienata korkeampaa palkkaa vähenee.
Suomen talouden näkökulmasta tämä on ongelmallista, koska pienemmät palkat tarkoittavat luonnollisesti vähemmän verotuloja.
Esimerkkejä palkankorotuksista eri aloilla vuonna 2026
Vuonna 2026 monen alan palkankorotukset perustuvat jo solmittuihin, useamman vuoden mittaisiin sopimuksiin. Yleisesti:
- Teollisuuden TES:t (esim. teknologiateollisuus) tuovat kolmen vuoden aikana noin 7–8 % palkankorotuksia, joista vuoden 2026 korotukset ovat tyypillisesti luokkaa 2–3 % (yleiskorotus + mahdollinen työnantajan jakama erä).
- Palvelualoilla (PAMin alat, kuten kauppa sekä matkailu- ja ravintola-ala) uudet sopimukset sisältävät niin ikään noin 7–8 % korotukset sopimuskaudella, ja merkittävä osa yleiskorotuksista ajoittuu vuodelle 2025–2026 (esimerkiksi 2,5–2,9 % yleiskorotuksia vuoden 2026 aikana alasta riippuen).
- Kunta- ja hyvinvointialoilla (KVTES, SOTE jne.) palkkoja korotetaan vuosina 2025–2028 yleisen linjan mukaisesti, ja vuoden 2026 korotukset ovat tyypillisesti hieman yli 2 %:n tasoa, osin sidottuna teknologiateollisuuden palkkaratkaisuihin.
Yksittäisen työntekijän tilipussiin vaikuttaa aina:
- saako pelkän yleiskorotuksen vai myös henkilökohtaisia eriä
- missä vaativuusluokassa on
- onko työnantaja mukana järjestäytyneessä TES:ssä vai noudatetaanko vain lakien minimejä
Työnantajaliittojen ja työntekijäliittojen näkemyserot
Työntekijäliittojen (esim. SAK:n, STTK:n ja Akavan liittojen) mielestä vuoden 2026 palkankorotukset ovat tarpeen, jotta pitkään jatkunut ostovoiman heikkeneminen saadaan katkaistua ja palkat pysyvät mukana yleisessä hintojen nousussa.
Työnantajaliittojen näkökulmasta:
- liian nopeat palkankorotukset voivat heikentää yritysten kustannuskilpailukykyä
- vientialojen palkkaratkaisut muodostavat “palkkalattian”, jota muiden alojen on vaikea ylittää
- matala kasvu ja epävarma maailmantalous puoltavat maltillisia korotuksia
Lopputuloksena vuoden 2026 korotukset ovat monella alalla kompromissi: palkat nousevat selvästi nollaa enemmän, mutta eivät täysimääräisesti kuittaa aiempien vuosien inflaatiota. Siksi henkilökohtaiset palkkaneuvottelut, työn vaihto ja uralla eteneminen ovat yhä tärkeämpiä tapoja nostaa omaa ansiotasoa pelkkien yleiskorotusten lisäksi.
Lue lisää
Sairauspäiväraha
