Mitä työaikalaissa määritellään?
Työaikalaki määrittelee työntekijän työajat, lepoajat ja ylityökorvaukset. Näillä halutaan turvata työntekijöiden terveys sekä turvallisuus, ja antaa samalla joustoa työaikajärjestelyihin.
Työaikalaissa käsitellään muun muassa liukuvaa työaikaa, lyhennettyä työaikaa, ylitöitä ja palkallisia vapaapäiviä. Siinä otetaan kantaa erilaisiin työtilanteisiin, joissa tarvitaan selkeät ehdot työajoille, kuten vuorotyöhön. Alle 18-vuotiaille henkilöille on käytössä lisäksi nuorista työntekijöistä annettu laki.
Työaikalakia ei sovelleta yrityksen johtamiseen tai muuhun itsenäisenä pidettävään työhön. Esimerkiksi asiantuntijatyö kuuluu työaikalakiin, mutta sen kohdalla on määritelty useita poikkeuksia.
Liukuva työaika
Liukuva työaika tuo joustoa työpäivän aloittamis- ja lopettamisajankohtaan. Se määritellään aina työsopimuksessa.
Liukuva työaika mahdollistaa sen, että työntekijä voi joko ylittää tai alittaa sovitun viikoittaisen työtuntimäärän. Työntekijän on itse kuitenkin huolehdittava, että työajan vaihtelut pysyvät sovittujen minimi- ja maksimirajojen sisällä. Työtuntien kertymä saa olla maksimissaan plus tai miinus 40 tuntia.
Kun liukuvan työajan kautta on kertynyt ylityötunteja, voi niitä lyhentää esimerkiksi ylimääräisinä vapaapäivinä tai lyhennettyinä työpäivinä. Liukuva työaika eroaa ylitöistä siten, että liukuvassa työajassa ylitöistä ei makseta korvausta, vaan ne hyvitetään lyhyempinä työpäivinä tai vapaina.
Lyhennetty työaika
Lyhennetty työaika tarkoittaa, että työntekijällä on oikeus lyhentää säännöllistä työaikaa esimerkiksi osa-aikatyön, vuorotteluvapaan tai muun järjestelyn avulla, jos kyseessä on sosiaaliset tai terveydelliset syyt. Jos työnantaja kieltäytyy lyhennetystä työajasta, on siitä aina annettava kirjalliset perustelut.
Työnantajan ja työntekijän tulee sopia lyhennetystä työajasta yhdessä, ja molempien osapuolten on annettava siihen suostumus. Lyhennetystä työajasta tehdään aina määräaikainen sopimus.
Lue aiheesta: Lainavertailu
80 prosenttinen työaika
80 prosenttinen työaika on yksi tapa toteuttaa lyhennetty työaika. 80 prosenttinen työaika tarkoittaa nimensä mukaan sitä, että työntekijä tekee vain 80 % täyden työajan tunneista.
Tämä työaika lasketaan täysipäiväisen työn tuntien mukaan. Kokoaikaisen työntekijän viikkotunnit ovat 37,5 tuntia, mikä on 7,5 tuntia päivässä. Laskutoimitus näyttää silloin tältä: 7,5h x 21,5 pv x 80 %. 80 prosenttisella työajalla kuukausittaiset tunnit ovat siis 129 tuntia.
Ylityö ja siihen liittyvät säännöt
Ylityö on työtä, joka ylittää sovitun säännöllisen työajan. Sitä voi tehdä pelkästään työnantajan suostumuksella tai tämän pyynnöstä.
Työaikalaissa määritetään, että vuorokautinen ylityö on työtä, joka ylittää 8 tuntia vuorokaudessa. Viikoittainen ylityö taas on työtä, joka ylittää 40 tuntia viikossa.
Työaikalaki määrittää, että ylityöstä kuuluu maksaa korotettua palkkaa. Kaksi ensimmäistä ylityötuntia maksetaan 50 prosentin korotetulla palkalla, ja sen jälkeiset tunnit maksetaan 100 prosentin korotuksella eli tuplana. Vaihtoehtona ylityökorvauksille on tarjota vastaavaa vapaa-aikaa korotettuna.
Viikoittainen ylityö on määritelty työaikalaissa siten, että siitä maksetaan 50 prosentilla korotettua palkkaa. Monet työehtosopimukset ovat kuitenkin säätäneet, että 50 prosentin korotettua palkkaa maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä ylityötunnilta, jonka jälkeen aletaan maksamaan 100 prosentin korotettua palkkaa.
Ylityön maksimi
Jotta työntekijöiden jaksaminen voidaan turvata, on työaikalaki määritellyt maksimimäärän ylityölle. Ylityöhön liittyvä laki määrää, että ylitöitä voi tehdä neljän kuukauden aikana korkeintaan 138 tuntia tai vuoden aikana enintään 250 tuntia.
Jos ylityön enimmäismäärä täyttyy, mutta tarve ylityölle jatkuu, voidaan tarvittaessa sopia paikallisesti lisäylityöstä. Lisäylityön maksimimäärä on 80 tuntia kalenterivuoden aikana. Sopimus tällaisesta lisäylityöstä kannattaa aina tehdä kirjallisesti. Viikoittaisen ylityön palkkaehdot kannattaa siis tarkistaa omasta työehtosopimuksesta.
On hyvä muistaa, että työnantaja ei voi pakottaa työntekijää tekemään ylitöitä, joten sinun ei tarvitse suostua tekemään lisätunteja, ellet itse halua.
Sunnuntai ylityö
Sunnuntaiylityö on erikseen määritelty työaikalaissa siten, että siitä maksetaan aina 100 prosentilla korotettua palkkaa. Jos sunnuntaityö sattuu olemaan myös lisä- tai ylityötä, maksetaan siitä tuplapalkan lisäksi myös lisä- tai ylityökorvaus.
Sunnuntaityöstä voi siis helposti kertyä työntekijälle hyvän kokoinen potti.
Palkalliset vapaapäivät 2025
Palkalliset vapaapäivät vuonna 2025 sijoittuvat niin kutsuttujen arkipyhien ympärille. Suomessa arkipyhiä on vuonna 2025 normaalia enemmän, koska useat pyhät sattuvat arkipäiville.
Kaikki arkipyhät eivät ole automaattisesti palkallisia, koska eri aloilla on eri käytäntöjä näiden päivien osalta. Työehtosopimuksissa on määritelty tiettyjen alojen käytäntöjä, ja palkalliset vapaapäivät kannattaakin aina tarkistaa omalta työnantajalta.
Voit lukea tarkemmin palkallisista vapaapäivistä arkipyhistä kertovasta artikkelistamme.
