Konkurssi maksukyvyttömyyden seurauksena

Konkurssiin hakeminen vaatii konkurssihakemuksen

Konkurssiin hakeminen tapahtuu siten, että velallinen tai velkoja tekee konkurssihakemuksen käräjäoikeudelle. Yleensä käytetään sen alueen käräjäoikeutta, jonka toimialueella velallisen taloudellista toimintaa on johdettu.

Konkurssihakemus on vapaamuotoinen, mutta se tulee tehdä kirjallisena. Siitä täytyy käydä ilmi:

• Että yritystä haetaan konkurssiin
• Syy, miksi konkurssia haetaan
• Konkurssiin haettavan yrityksen nimi, kotipaikka ja Y-tunnus
• Hakijan yhteystiedot
• Miksi asia kuuluu kyseiselle tuomioistuimelle

Näiden lisäksi konkurssihakemuksen tulee liittää asiakirja, josta käy ilmi konkurssin peruste. Tämä voi olla esimerkiksi selvitys yrityksen maksukyvyttömyydestä ja velasta. Samalla hakemukseen tulee liittää kaupparekisterin ote. Konkurssihakemuksen käsittelyaika vaihtelee yleensä vuorokaudesta viikkoon.

Yrittäjän vastuu konkurssissa yritysmuodosta riippuen

Yrittäjän henkilökohtainen taloudellinen vastuu konkurssitilanteessa riippuu yritysmuodosta. On tärkeää ymmärtää, oletko yrittäjänä vastuussa vain sijoitetun pääoman määrällä, vai yltääkö vastuusi koko henkilökohtaiseen omaisuuteesi.

Eri yritysmuotojen vastuut

Toiminimen konkurssi

Yrittäjä on vastuussa henkilökohtaisesti kaikista toiminimen alla olevista veloista ja sitoumuksista.

Osakeyhtiön konkurssi

Yrittäjän vastuu ulottuu vain osakeyhtiöön sijoitettuun pääomaan.

Avoimen yhtiön konkurssi

Kaikki vastuunalaiset yhtiömiehet ovat vastuussa avoimen yhtiön veloista ja sitoumuksista henkilökohtaisesti.

Kommandiittiyhtiön konkurssi

Kaikki vastuunalaiset yhtiömiehet ovat vastuussa kommandiittiyhtiön veloista ja sitoumuksista henkilökohtaisesti. Äänettömien yhtiömiesten vastuu rajoittuu heidän sijoittamaansa pääomaan.

Osuuskunnan konkurssi

Osuuskunnan jäsenet ovat vastuussa maksetun osuusmaksun summalla, ellei säännöissä ole toisin sovittu.

Lue aiheesta: Pääomatulo

Vapaaehtoinen konkurssi

Jos velallinen tekee itse vapaaehtoisesti konkurssihakemuksen, on kyseessä vapaaehtoinen konkurssi. Sille on olemassa oma hakemuspohjansa, joka velallisen tulee täyttää.

Jos konkurssi on jo tiedossa, mutta sitä ei ole vielä haettu, on vapaaehtoisen konkurssin tekemisessä tiettyjä hyötyjä. Ensinnäkin, mitä nopeammin yrityksen maksukyvyttömyys todetaan ja se haetaan konkurssiin, sitä vähemmän velkoja ehtii kertyä. Tällöin yrityksen lainantakaajat voivat välttyä menettämästä omaisuuttaan.

Samalla yrityksen vastuuhenkilöt välttyvät vahingonkorvausten maksamiselta. Mitä pienempinä velat säilyvät, sitä helpommin voit avata uuden yrityksen tulevaisuudessa, kun liiketoimintakiellolle ei ole tarvetta. Konkurssi on usein henkisesti raskas prosessi, ja tekemällä sen ajoissa säästät itseltäsi päänvaivaa ja henkistä jaksamista.

Lue lisää aiheesta: Ulosotto

Konkurssipesä hoitaa konkurssin velkojen maksua

Konkurssipesä pitää sisällään konkurssiin haetun velallisen omaisuuden. Konkurssipesää hoitaa pesänhoitaja, joka on yleensä konkurssiasioihin perehtynyt asianajaja. Joissain tilanteissa pesänhoitajia voi myös olla useampia.

Konkurssin alkamista seuraa kuulutus, jossa yrityksen konkurssista ilmoitetaan esimerkiksi lehdissä. Tällä pyritään tavoittamaan yrityksen velkojat, jos niihin kuuluu tuntemattomia henkilöitä.

Konkurssipesän ylin päätösvalta on velkojilla, joita kuullaan velkojainkokouksessa. Myös velallinen saa esittää oman kantansa. Sen jälkeen konkurssipesän hoitaminen siirtyy pesänhoitajan vastuulle.

Pesänhoitajan vastuut ja tehtävät

Pesänhoitaja jatkaa konkurssipesän hoitamista velkojien ohjeet ja määräykset huomioiden. Pesänhoitajan tehtäviin kuuluu yrityksen omaisuuden hoitaminen ja myynti. Muita vastuita ovat pesäluettelon ja velallisselvityksen laadinta, saatavien selvittäminen, jakoluettelon laatiminen ja palkkaturva.

Pesänhoitajan päätösvaltaan sisältyvät myös kaikki yrityksen juoksevat asiat, niin kauan kuin velkojat eivät päätä toisin. Velkojainkokouksessa voidaan päättää myös muista pesänhoitajan vastuulle siirtyvistä asioista.

Konkurssipesän varojen jakautuminen

Kun konkurssipesän omaisuus on selvitetty ja varat muutettu rahaksi, alkaa varojen maksaminen velkojille. Varojen jakamisen perusteena on takaisinsaantilaki, jossa määritellään, miten varat tulee jakaa konkurssitilanteessa.

Takaisinsaantilain nojalla pesänhoitaja laatii jakoluettelon, josta käy ilmi, missä järjestyksessä velka maksetaan kullekin velkojalle. Takaisinmaksussa käytetään suhteellista jakoperiaatetta, mikä tarkoittaa, että kukin velkoja saa takaisinmaksua suhteessa saman verran.

Konkurssin päättyminen

Kun konkurssipesän omaisuus on jaettu, tekee pesänhoitaja lopputilityksen. Se pitää sisällään selvityksen konkurssipesän hallinnosta, konkurssimenettelyn aikaisista tuloista ja menoista, pesänhoitajan palkkiosta, kustannuksista ja niiden maksamiseen liittyvistä tiedoista. Siitä käy ilmi, mitä velkoja on mahdollisesti vielä maksamatta ja miten niiden kanssa toimitaan jatkossa.

Lopputilitys hyväksytään velkojainkokouksessa. Tämän jälkeen hyväksymisestä ilmoitetaan Oikeusrekisterikeskukselle. Lopputilityksen hyväksymisen yhteydessä myös konkurssi päättyy. Konkurssimenettelyn päättyessä yritys lakkaa olemasta.

Lue aiheesta: Luottoluokitus