Mistä bensan hinta koostuu?

Mistä bensan korkea hinta johtuu?

Bensan hinta sisältää Suomessa useita eri veroja, jotka korottavat bensan hintaa. Verojen osuus bensan hinnasta on yli 50 %. Korkeat polttoaineverot taas johtuvat siitä, että polttoaineiden ympäristöhaitat ovat suuret ja veroilla pyritään kompensoimaan niitä.

Toinen bensan hintaan olennaisesti vaikuttava tekijä on raakaöljyn maailmanmarkkinahinta, joka vaihtelee markkinoiden mukaan. Tämän lisäksi hintaan heijastuu etanolin hinta, polttoainejalostamoiden marginaalit, jakelun ja logistiikan kustannukset sekä katteet.

Polttoainevero, valmistevero ja arvonlisävero

Suomessa bensan hintaan sisältyy polttoainevero, valmistevero ja arvonlisävero. Näiden verojen kokonaisvaikutus bensan hintaan on huomattavan korkea. Suomen liikennepolttoaineiden verotus perustuu vahvasti ympäristötekijöihin, koska maksettavan veron määrä pohjautuu polttoaineen energiasisältöön ja hiilidioksidipäästöihin.

Bensiinin valmistevero on yleensä vakaa, mutta dieselin valmistevero voi vaihdella suuresti sen mukaan, kuinka paljon siihen on sekoitettu uusiutuvaa dieselpolttonestettä.

Polttoainevero pitää sisällään energiasisältöveron, hiilidioksidiveron ja huoltovarmuusmaksun. Polttoaineveron määrä ei määrity polttoaineen hinnan mukaan, vaan se määritellään valmisteverolaissa sentteinä tuotelitraa tai -kiloa kohti.

Ajoneuvovero: käyttövoimavero ja perusvero

Vaikka ajoneuvovero ei näy suoraan autoilijan kuitissa bensatankilla, on se olennainen osa ajoneuvoon liittyviä kuluja. Ajoneuvovero määräytyy ajoneuvoverolain mukaan ja siihen sisältyy sekä käyttövoimavero että perusvero.

Käyttövoimavero (kutsutaan myös dieselveroksi) peritään niiltä ajoneuvon omistajalta, joiden ajoneuvo käyttää muuta kuin bensiiniä polttoaineenaan. Tämä vero koskee siis sähkö- ja dieselautoilijoita.

Perusvero taas kohdistuu kaikille ajoneuvon omistajille. Se määräytyy ajoneuvolle ilmoitetun CO2-päästöarvon perusteella.

Sähköauton käyttövoimavero

Sähköautojen ympäristöystävällisyyden perusteella niiden verotus on kevyempää kuin bensiini- ja dieselajoneuvojen. Sähköautot on vapautettu autoverosta, joka sisältyy normaalisti auton ostohintaan. Kompensoidakseen autoveron poistosta aiheutuneita veromenetyksiä, hallitus on kuitenkin korottanut sähköauton käyttövoimaveroa.

Poistamalla sähköautojen autoveron on tarkoitus lisätä sähköautojen kysyntää, mikä taas pitkällä aikavälillä lisää sähköauton käyttövoimaverosta tulevia tuottoja.

Kumpi on parempi: bensa vai diesel?

Bensa vai diesel? Tämä kysymys pyörii monen autoilijan päässä uutta autoa ostaessa. Yksinkertaista ja yksiselitteistä vastausta tähän kysymykseen ei kuitenkaan ole, vaan vastaus riippuu omista ajomääristäsi sekä siitä, mistä näkökulmasta näiden polttoaineiden paremmuutta vertaillaan.

Koska dieselautosta peritään käyttövoimaveroa, jota bensiinillä kulkevista autoista ei peritä, voisi nopeasti ajatella, että dieselveron takia dieselautoa ei kannata ostaa. Dieselverosta huolimatta dieselin hinta on maltillinen bensan hintaan verrattuna ja dieselauton toimintasäde on usein huomattavasti bensa-autoa pidempi. Tämä tarkoittaa, että tankillisella dieseliä pääsee jopa 1 000–1 200 km, kun taas bensiinillä pääsee vain noin 600–700 km.

Diesel sopii paljon ajavalle

Dieselauto on yleensä edullisempi vaihtoehto silloin, jos ajoa kertyy paljon. Jos ajomäärät nousevat vähintään 20 000 km/vuodessa tasolle, jäävät dieselauton kulut usein jo bensa-autoa pienemmiksi. Pieniä matkoja autoilevalle on bensiiniauto kuitenkin usein parempi valinta.

Suomessa tuotetaan jo kasvavissa määrin “uusiutuvaa dieseliä”, joka on entistä ympäristöystävällisempää, pienentäen dieselin ympäristöhaittaa. Uusiutuvan dieselin käyttö tuottaa vähemmän haitallisia päästöjä ja voi samalla parantaa moottorin suorituskykyä sekä vähentää huoltotarvetta. Nämä tekijät ovat omiaan lisäämään dieselautojen houkuttelevuutta.

Jakeluvelvoite 2026 vaikuttaa dieselin ja bensan hintaan

Jakeluvelvoitteella tarkoitetaan, että liikennepolttoaineen jakelijoiden vuosittain kulutukseen toimittamasta liikennepolttoaineesta tietyn osan pitää koostua uusiutuvista polttoaineista. Uusiutuvia polttoaineita ovat esimerkiksi biokaasu ja sähköpolttoaineet, jotka tarkoittavat uusiutuvalla energialla tuotettuja synteettisiä polttoaineita.

Jakeluvelvoite pyrkii edistämään fossiilisten polttoaineiden korvaamista, joka taas pienentää liikenteen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä.

Jakeluvelvoite on poliittinen päätös

Vuoden 2026 alussa voimaan tulevat muutokset jakeluvelvoitteeseen keventävät bensiinin ja muiden nestemäisten polttoaineiden verotusta. Ennusteiden mukaan bensiinin litrahinta laskee noin 2,7 senttiä ja dieselin noin 2,4 senttiä.

Samanaikaisesti uusiutuvien polttoaineiden vähimmäisosuutta koskevaa jakeluvelvoitetta korotetaan 16,5 prosentista 19,5 prosenttiin, mikä puolestaan aiheuttaa maltillista nousupainetta polttoaineiden hintoihin.

Jakeluvelvoite tulevaisuudessa

Nykyisten päätösten valossa jakeluvelvoite nousee 22,5 prosenttia vuonna 2027. Vuosina 2028–2030 taso nousee 31 prosentista 34 prosenttiin. Uusiutuvien polttoaineiden lisävelvoite olisi vuosina 2026 ja 2027 neljä (4) prosenttiyksikköä.

Lue lisää: Lainojen yhdistäminen

Synteettinen polttoaine vaihtoehtona fossiiliselle polttoaineelle

Synteettinen polttoaine on sähkövoimalla tuotettu neste- tai kaasumainen polttoaine. Se tuotetaan usein aurinko- tai tuulivoimalla, joten synteettinen polttoaine katsotaan uusiutuvaksi polttoaineeksi.

Synteettinen polttoaine on ympäristöystävällisempi vaihtoehto fossiiliselle polttoaineelle. Haasteena synteettisissä polttoaineissa on kuitenkin niiden hinta. Toistaiseksi synteettinen polttoaine voi maksaa jopa tuplahinnan fossiiliseen polttoaineeseen verrattuna.

Synteettisen polttoaineen hinta

Vaikka synteettisten polttoaineiden ympäristöhaitat ovat selkeästi fossiilisia polttoaineita pienemmät, on autoilijoita vaikea motivoida ostamaan jopa tuplasti kalliimpaa polttoainetta, kun bensan hinnan koetaan jo valmiiksi olevan korkealla.

Polttoaineiden ympäristöhaitat ovat kuitenkin suuri haaste, jota ratkotaan vielä pitkällä tulevaisuudessa. Historiassa on jo nähty suuria edistysakeleita kohti ympäristöystävällisempää liikennettä, kuten bensiinin muuttuminen lyijyttömäksi maailmanlaajuisesti vuonna 2021. Lyijytön bensiini oli suuri harppaus parempaan, mutta tulevaisuudessa tarvitsemme edelleen uusia innovaatioita fossiilisen polttoaineen korvaamiseksi – kohtuullisilla hinnoilla.

Lue aiheesta: Lainaa ulkomailta