Sähkön ja lämmityksen hinta huolettaa suomalaisia talvikauden lähestyessä – lähes joka toinen on huolissaan energian kustannuksista

Rahalaitos, lehdistötiedote, 28.10.2026 09:00

Tutkimuksen mukaan 48 prosenttia suomalaisista kokee sähkö- ja lämmityskustannusten aiheuttavan eniten huolta talvikaudella. Lähes yhtä moni, 45 prosenttia, on huolissaan ruokaan ja päivittäistavaroihin liittyvistä menoista. Myös liikenteen ja polttoaineiden kustannukset huolestuttavat: 41 prosenttia vastaajista kertoo olevansa huolissaan näiden menojen vaikutuksesta omaan talouteensa.

”Tulevan talven sähkön hintaan liittyy tavallista enemmän epävarmuutta, mikä vaikeuttaa monen kotitalouden välttämättömien menojen ennakointia. Jos sähkö, lämmitys ja ruoka vievät suuren osan kuukausibudjetista, muuhun kulutukseen jää luonnollisesti vähemmän rahaa”, sanoo Rahalaitoksen kaupallinen johtaja Noora Monte.

Suomalaiset karsivat ensisijaisesti ravintolakäynneistä, ostoksista ja huvittelusta

Kun suomalaisilta kysyttiin, mitä he tekisivät saadakseen rahat riittämään paremmin tänä syksynä, yleisin vastaus oli ravintolakäyntien, shoppailun tai huvittelun vähentäminen. Seuraavaksi yleisimpiä keinoja talouden tasapainottamiseen ovat budjetin laatiminen tai muokkaaminen, 31 prosenttia, sekä kuukausimaksujen ja kiinteiden kulujen pienentäminen, 29 prosenttia. Vain viidennes vastaajista, 20 prosenttia, pyrkisi lisäämään tulojaan esimerkiksi tekemällä lisätöitä.

Tutkimuksen perusteella suomalaiset hakevat säästöjä ensisijaisesti sellaisista arjen menoista, joihin voi itse vaikuttaa ja joita voi karsia nopeasti.

”Moni aloittaa taloutensa tasapainottamisen menoista, jotka eivät kuulu välttämättömiin elinkustannuksiin ja joita on helppo vähentää heti, kuten ravintolakäynneistä, ostoksista ja vapaa-ajan kulutuksesta. Samalla oman talouden kokonaisuutta kannattaa tarkastella myös laajemmin: palveluiden kuukausimaksut, vakuutukset, lainojen korot ja muut toistuvat kulut muodostavat yhdessä merkittävän osan arjen menoista”, Monte sanoo.

Nuorten suurimpia huolia ovat ruokakulut ja asumiskustannukset

Nuoremmassa ikäryhmässä huolta aiheuttavat erityisesti asumisen kustannukset sekä ruoan ja päivittäistavaroiden hinnat. 18–24-vuotiaista 42 prosenttia kertoo olevansa eniten huolissaan asumismenoista, kun taas 44 prosenttia nostaa suurimmaksi huolenaiheeksi ruoka- ja päivittäistavarakulut.

Muissa ikäryhmissä  painottuu selkeämmin sähkö- ja lämmityskulujen vaikutus talouteen. 65–80-vuotiaista 53 prosenttia mainitsee sähkön ja lämmityksen talven suurimmaksi taloudelliseksi huolenaiheeksi. Myös 45–54-vuotiaista 55 prosenttia on eniten huolissaan sähköstä ja lämmityksestä.

”Nuoremmilla talouden liikkumavara voi olla pienempi, jolloin välttämättömien menojen, kuten asumisen ja ruoan, merkitys korostuu. Samalla myös lisätulojen tarve voi olla suurempi. Vanhemmissa ikäryhmissä puolestaan sähkön ja lämmityksen kustannukset nousevat selvemmin esiin. Tämä voi liittyä asumismuotoon ja siihen, kuinka suuren osan menoista kodin ylläpitokustannukset muodostavat”, Monte sanoo.

Naiset aikovat vähentää miehiä useammin ravintolakäyntejä, ostoksia ja huvittelua

Naiset ja miehet ovat lähes yhtä huolissaan samoista kuluista, mutta keinot talouden tasapainottamiseen eroavat. Naisista 45 prosenttia kertoo vähentävänsä ravintolakäyntejä, ostoksia tai huvittelua saadakseen rahat riittämään paremmin. Miehistä näin vastaa 35 prosenttia.

Miehet pyrkivät naisia useammin pienentämään kuukausimaksuja ja kiinteitä kuluja. Miehistä 32 prosenttia valitsisi tämän keinon talouden parantamiseksi, kun naisista vastaava osuus on 26 prosenttia.

”Tulokset viittaavat siihen, että naiset ja miehet lähestyvät arjen talouden sopeuttamista hieman eri kulmista. Naiset mainitsevat useammin kulutuksen vähentämisen, miehet taas kiinteiden kulujen pienentämisen. Molemmat ovat loogisia tapoja etsiä liikkumavaraa omaan talouteen”, Monte sanoo.

Korot ja lainat huolestuttavat lähes joka viidettä, mutta harva aloittaisi talouden parantamisen lainojen kilpailuttamisesta

Korot ja lainat huolestuttavat 18 prosenttia suomalaisista. Huoli korostuu erityisesti 25–34-vuotiailla, joista 28 prosenttia mainitsee korot ja lainat eniten huolta aiheuttavina menoina tulevana talvikautena. Kuitenkin vain harva mainitsee lainoihin liittyvät parannukset ensisijaisena keinona saada talous parempaan kuntoon. Ainoastaan kaksi prosenttia vastaajista pyrkisi parantamaan tilannettaan vertailemalla asuntolainojen korkoja tai neuvottelemalla lainansa ehdoista. Vain viisi prosenttia yhdistäisi nykyisiä lainojaan tai kilpailuttaisi lainansa muilta osin.

”Lainat muodostavat monelle merkittävän osan kuukausittaisista menoista, mutta niiden ehtojen tarkistaminen ei välttämättä tule ensimmäisenä mieleen. Jos kotitaloudella on lainoja, nykyisten ehtojen läpikäynti ja vaihtoehtojen vertailu ovat luonteva osa oman talouden kokonaistarkastelua. Mahdollinen hyöty riippuu kuitenkin aina omasta tilanteesta, lainoista ja niiden ehdoista”, Monte kommentoi.

Nämä menot huolestuttavat suomalaisia eniten tulevana talvena:

• Sähkö ja lämmitys: 48 prosenttia
• Ruoka ja päivittäistavarat: 45 prosenttia
• Liikenne ja polttoaineet: 41 prosenttia
• Asuminen: 30 prosenttia
• Korot ja lainat: 18 prosenttia
• Joulu ja juhlapyhät: 14 prosenttia
• Ei erityisiä menoja, jotka huolestuttavat: 10 prosenttia
• Vakuutukset: 9 prosenttia
• Tilaukset ja muut kiinteät kulut: 6 prosenttia
• Muu: 3 prosenttia
• En tiedä: 1 prosentti

Näitä toimenpiteitä suomalaiset käyttäisivät ensisijaisesti tänä syksynä saadakseen rahat riittämään paremmin:

• Vähentäisi ravintolakäyntejä, ostoksia tai huvittelua: 40 prosenttia
• Laatisi budjetin tai muokkaisi nykyistä budjettiaan: 31 prosenttia
• Pienentäisi kuukausimaksuja ja kiinteitä kuluja: 29 prosenttia
• Yrittäisi kasvattaa tulojaan esimerkiksi lisätyöllä: 20 prosenttia
• Säästäisi tilapäisesti vähemmän: 14 prosenttia
• Ei tekisi mitään erityistä: 11 prosenttia
• Vaihtaisi tai vertailisi vakuutuksia: 8 prosenttia
• Yhdistäisi nykyisiä lainoja tai tarkistaisi niitä muuten: 5 prosenttia
• Vertailisi asuntolainan korkoa tai neuvottelisi siitä: 2 prosenttia
• Ei tiedä: 3 prosenttia

Tutkimuksesta

Tutkimuksen toteutti Syno Rahalaitoksen toimeksiannosta 17.–23. syyskuuta 2026. Tutkimukseen osallistui yhteensä 1000 Suomessa asuvaa 18–80-vuotiasta henkilöä.

Lisätietoja medialle

Liisa-Maria Kalliomäki

Markkinointi- ja viestintäjohtaja, Sambla Group Finland

liisa-maria.kalliomaki@samblagroup.com

Sambla Groupin viestintä: press@samblagroup.com